Sivut

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Tyttären asunnon sisustuspohdintoja

.



Henna on monta vuotta halunnut takkaa. Pitkän harkinnan jälkeen  he hankkivat tulisijan . Nyt on kaikki hyvin, mutta aluksi mikään ei mennyt niin kuin elokuvissa. Siitä joskus lisää. 

siinä se nyt on
kivat roskismaisemat
antiikkimarkkinoilta löydetty, pöytä siis 


perjantai 1. helmikuuta 2019

Helmikuussa

Aika on taas rientänyt hurjaa vauhtia kohti valoa.
Koulussa olemme saaneet opiskella Autocadin suurta maailmaa ja vielä suurempaa mennyttä aikaa.



Renesanssi, barokki, rokokoo, kustavilaisuus, empire, biedermeier,  ja niiden sekoitusta, Turun linnaa ja arkkitehtuurin ja sisustuksen historiaa, ai että tykkään.


Ruotsin kuninkaan linnan museossa
Näillä vaunuilla olisi hienoa kruisailla

Vävypojallani Davidilla on antiikkikauppa Lincolnissa, tyttäreni on sisustuksn ja pukeutumisen ja monen muun  historian asian  kävelevä tietokirja, nyt äitikin tietää jotain, vaan ei muista.







Tykkään entisajan kalusteista, mitä kaikkea ne osaisivatkaan kertoa, jos puhuisivat.
Koskettelemalla ja hypistelemällä voi kokea jotain uskomatonta, mennyt aika vilahtaa silmien ohi.
Ja sitten muistan, ettei se piian elämä menneinäkään aikakausina olisi ollut muuta kuin niiden huonekalujen kiillottamista ja käskyläisenä olemista, alhaisten osa ei ole koskaan ollut ruusuilla tanssimista. Ja sehän se minun, tavalliseen sukuun syntyneen osa olisi ollut, kuolla nuorena ja hampaattomana.
piikatyttö


Ensiviikolla tiedossa Tukholman sisustusmessut. Toivottavasti pysytään terveenä. Elämä on tässä ja nyt.
,

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Tammikuussa tapahtuu


Koulu alkoi, vihdoinkin. Kevätlukukausi 2019 alkoi tutustumisella uusiin ykkösiin ja
klassikkotuoleihin ja niiden suunnittelijoihin. 
Millainen tuoli ansaitsee klassikko-leiman, sitä ei voi tietää kuin aikojen päästä. Esine/asia,
joka kestää, on toimiva ja kaunis, ehkä käytännöllinenkin.
Itse valitsin Samili Naamangan tuoleineen ja tuotteineen. Hieno suomalainen suunnittelija.





Kävimme tänään tutustumassa Leino Designiin ja minulle jo tuttuun Salon sisustustehtaaseen. Ihanaa nähdä paikallista tekemistä ja ylpeyttä omasta osaamisesta. Kun tehdään tehdään kunnolla.





Omassa kodissa elämä jatkuu uusien tuulien puhaltaessa. Kivitalon remontti etenee ammattitaitoisissa käsissä.
Kivitalon ulkoeteinen



Englannissa tyttäreni sisustaa 1960-luvun tyyliin, hitaasti  huone kerrallaan, kuulema.
Paljon on uutta suunnitteilla sinnekin suuntaaan.




Hennan 70-luvun tuolilöydöt

Koiranelämää eletään, voi tätä onnea. Elämä on ihan mukavaa.


Tuisku
Lissu, vielä motteellaan pennusta






perjantai 28. joulukuuta 2018

tiistai 25. joulukuuta 2018

Joulupäivä armon vuonna 2018

Työharjoittelujakso on jäänyt taakse. Kahdella viimeisellä viikolla työt jatkuivat samaan tahtiin, leikattiin mattoja, palveltiin asiakkaita, autettiin toinen toisiamme.Ompelimossa sain kokeilla nappien tekemistä nappikoneella ,se vaati voimaa ja oivallusta, suttakin tuli muutama. Oli mukava seitsenviikkoinen, opin jotain, paljon tarvitsen vielä harjoittelua. Sisustusmaailma on rajaton .


Nappikone

Voin lämpimästi suositella Ylhäisten sisustustehdasta. Ajatus siitä, että olisi kallis kannattaa heittää nurkkaan. Ja paikallisia yrityksiä kannattaa käyttää, me kaikki salonseutulaiset hyödymme siitä.
haavevalaisimeni 


Koulu alkaa 7.1.2019. Ilolla odotan mitä uusivuosi tuo tullessaan, ainakin Tukholman sisustusmessut, paljon uutta ja avartavaa, ai niin, perheenlisäystä, Lissukoira saa pikkubuudeli-siskon( s.27.11.2018), tietää pissaa ja muuta mukavaa puolivuotta. Ja sisustusrauhaa kotiin, jollei sanomalehteä katsota sellaiseksi. No nyt nautin vielä elämäni stresittömimmästä joulusta. Elämä ottaa ja antaa.

Televisiohuone joulutunnelmissa

olohuone joulutunnelmissa

Pentua katsomassa, tämä kömpi syliini ja siitä tuli sitten meidän Tuisku 

tiistai 11. joulukuuta 2018

Tukka hyvin kaikki hyvin

Perjantaina kävin vihdoin ja viimein värjäyttämässä tukkani , harmaata pukkaa, keski-iän keskellä.
Maanantaina oli mukava mennä töihin neljän vapaapäivän jälkeen. Ihailen Saria, sisustustehtaan ammattitaitoista  työntekijää, on tullut mieleen, että toivottavasti osaavat arvostaa. Rautahermo, voi kun olis itselläkin.
Jouluun on kaksi viikkoa. Työssäolopäiviä jäljellä, osaanko jo jotain, mitä en vielä ymmärrä oppineeni, varmaan. Ainakin sen, että vaihtoehtoja löytyy ihan mahdottomasti enemmän kuin osaan uneksiakkaan. Ehkä meitä sisustussuunnittelijoita tarvitaan löytämään ne oikeat vaihtoehdot . Vaikeaa, mutta elämä joskus on.







torstai 6. joulukuuta 2018

Itsenäisyyspäivä

Kolme päivää työssä tällä viikolla, joulun lähestyminen näkyy, monen  pitää saada vielä jouluksi jotain uutta.
Eilen siivosin taas paikan , johon muilla ei ole ollut aikaa tai halua kajota. Tykkään järjestelemisestä, siitä, että tavarat löytyvät helposti, työaikaa jää tarpeelliseen koska kaikki aika ei mene etsimiseen. En heitä pois mitään muuta kuin selvät roskat, lajittelen vaan kaikki, siitä on sitten tavaran tarpeellisuuden paremmin tuntevan helppo käydä nopeasti läpi ja laittaa turhakkeet pois. Olenkin sanonut, että tätä voisin tehdä työkseni, olen aika nopea ja hyvä . Ammattijärjestelijä. 
Tänään vietän vapaata ja huomenna menen tekemään muutamia mittauksia omaan kohteeseeni, jossa ei vielä toivottavasti tarvita ammattijärjestelijää, asukas on asunut kaksi viikkoa ensiasunnossaan.
Joskus toivoisin pientä ja toimivaa itsellenikin, nyt on kaksi taloa, tilaa ja tavaraa = paljon työtä ja huolta, mutta myös mahdollisuuksia. Ken elää hän näkee.



Vähän tyhjä olo

Kotitalo 2015 keväällä kun poika valmistui  Tänään kun kaikki opiskeluun liittyvä pakollinen osuus on ohi, on vähän tyhjä olo. Olen ollu...