Vähän tyhjä olo

Kotitalo 2015 keväällä kun poika valmistui 

Tänään kun kaikki opiskeluun liittyvä pakollinen osuus on ohi, on vähän tyhjä olo. Olen ollut kaksi vuotta ylpeä opiskelija, amistyttö, Nyt olen sisustussuunnittelija, valmis, todistusta vaille. Ei juhlallisuuksia, minä kun niin rakastan niitä. Kaikenkaikkiaan kaikki meni hyvin, siis todella hyvin.

Olen valmis, mutten kuitenkaan. Suunnitelmia on. Lisää opiskelua ja työtä. Katsotaan kuitenkin  mihin korona meitä vie.

Ylpeä ja onnellinen

Viimeinen kuulutus , se päättää rakkautemme (opiskelumme)

Teen viimeisiä postauksia opiskelijana. Matka on ollut mielenkiintoinen. Paras ikinä. Elämääni on tänä aikana tullut paljon ihania uusia ihmisiä, kiitos teille ihan jokaiselle kanssamatkustajalle. Eikä vähäisempänä rakkauden täyteinen elämä Lissun ja Tuiskun kanssa, elokuvaa joka päivä, naurua ja iloa, töhötystä, konttausta ja leikkejä ja et koskaan missään ole yksin. Ihan kuin aika kuopuksen kanssa yli kaksikymmentä vuotta sitten.

Vein myös 9.3. päätökseen elämän mittaisen (35 v.) työsuhteen . Irtisanouduin. Rakastin työtäni monta vuotta, mutta nyt on aika mennä eteenpäin. Kiitos Muurlan opisto siitä turvallisuudesta mitä annoit. Kiitos työkaverit, kiitos ihanat opiskelijat, kiitos asiakkaat, olette antaneet paljon. Välitin teistä jokaisesta. Minkä tein, tein rakkaudesta,  joskus väsymykseen asti.

Tähän keväseen on mahtunut myös jokaisen elämää mullistava korona, lähiopetus muuttui etäopetukseksi, ihmiskontaktit etäkontakteiksi. Tästäkin selvittiin, oma arkeni ei paljon muuttunut, olen aina viihtynyt kotona. Kaipaan ihanaa Anoppiani , jota en ole nähnyt rajoitusten takia. Murisen täällä itsekseni siitäkin. 

Lopputyöni näytön annan huomenna. Kiitos opettajat, olette arvokkaita.

Muurlan opisto

Viimeinen näyttö, tuotteen, tilan tai palvelun suunnitteleminen

Tilan suunnitteleminen

pohjapiirros, vähän naapuriinkin

alakerta

yläkerta

yläkerta ennen

Alakerta ennen 

leikkauskuvaa

 Koko pohja pihaa ja naapurit mukaan lujien

Sisällön tuottaminen digitaaliseen ympäristöön

käyntikortti

 Alla oleva kuva kertoo enemmin kuin tuhat sanaa. Tämä otos on yhdestä vaiheesta Muurlan kivitalon ulkoseinien korjaamisesta.  Niitä vaiheita oli monta, varmaan seitsemän, ennen kuin päädyttiin lopulliseen tulokseen. Miettikää jokainen vaihe käsin. Lopputulos niin kaunis, että silmiä hivelee. 

yksi vaihe menossa talon ulkoseinien entisöinnissä käsin

Miten tämä taas mitenkään liittyy otsikon aiheeseen on selvä. Vain vahvalla osaamisella voi päästä toivottuun tulokseen. Ja toiseksi yritykseni on Muurlan kivitalo, jonka toiminnan markkinointia ja näkyvyyttä pyrin nostamaan sosiaalisessa mediassa.

tällinkejä rapparin toimesta

Minä olen aloittelija, ensin pitää ottaa haltuun facebook, sitten instagrami, twitteri, pinterest, valokuvaaminen, kuvien käsittely, luovuus, ymmärrys analytiikkaa kohtaan ja  paljon muuta. Rohkea  pitäisi olla ja luova. Nykyinen sukupolvi nauraa partaansa kun minä en ymmärrä snäpsättiä , tägäämistä, hakukoneoptimointia, podcastia ym. , mutta opin pikkuhiljaa. Päässäni asuva kaikkea uutta arkaileva persoonani huutaa, opin vielä, vehnäleipä sentään.

Vanha rapsuteltu pois ja kolot paikkailtu

Pitkä matka oli tuossakin kuvassa lopputulokseen. Niin kuin minulla nyt tässä. Olen ajatellut ottaa facebookin ja instagramin ensin jotenkin haltuun.  Niin ja blogini. Tämä on ollut mielenkiintoinen matka, olen oppinut jotain uutta . Sen ainakin, että aikaa tähän saa kulumaan ja tulosta ei synny sekä katsoessani muiden postauksia tunnen "kateutta" miten se joillain tulee kuin itsestään. 

näin kaunis maisema avautuu yritykseni ikkunasta

Pitäisi tehdä henkilöesittelyjä , laittaa kuvia  ja kertoa itsestäni ja  yrityksestäni. Olen tässä viimeisessä vasta alkumetreillä, en vielä itsekään tiedä mihin suuntaan menen. Brexit, kolmen vuoden odottelu sinne suuntaan, nyt tämä poikkeustila-aika ja henkilökohtaiset haasteet. 

tässä seinää valmiina 

leivinuunin kita

Välillä on tuntunut, että olen tunkenut pääni johonkin, mihin ei pitäisi, liian suureen, mahdottomaan. Jotain  mihin ei rahkeet riitä. Tyttäreni mielestä kuvani ovat järkyttävän huonoja, mikä on totta.
On vaikeaa jakaa julkisesti jotain omista ideoista, haaveista, mahdollisesta yritystoiminnasta, ainakin näinä aikoina. Yrittää täytyy. Onneksi en putoa korkealta. 

oma maa mansikka

instagramissa tämän päivän tilanne

facebookissa

SISU 2018 ei valmistu koskaan

Tuo hieman humoristinen otsikko juontaa juurensa poikani armeija aikoihin. Eilen oli aprillipäivä ja ajattelin tuon sopivan siihen, mutta tänään kuumeisena ajattelin sen vitsailun kostautuvan.

minulla on tunnetusti outo huumori

olen yrittänyt saada tähän blogiin jotain tolkkua, sitä kuuluista punaista lankaa. Olen tehnyt tässä pakollisten koulutöiden ohella monen moista pienempää sisustusprojektia, siis paperilla. Yksi oli tyttären ulkoeteisen piirros archicadilla, siinä samassa  piirsin heidän talon pohjapiirroksen. Nyt kun en voi vierailla siellä rajojen mentyä kiinni, voin mennä heidän kotiin archicadin 3D ohjelmassa ja liikkua ja tehdä havantoja melkein autenttisessa tilassa. siten voin heittää idean Hennalle etänä ja hän voi sen toteuttaa.
Lopputyönä teen heidän toiseen talon (semi detached house) sisustussuunnitelman, senkin nyt etänä, pääsiäisenä piti matkustaa heidän luo, mutta korona päätti toisin.

Välittäjän kuvaa

Ensimmäinen yritys , vasemmalla talo ennen, oikealla muutoksen jälkeen

Tänään anoppini, rakas sellainen, täyttää 85 vuotta. Ei juhlita sitäkään hänen kanssaan kuin hengessä. Mamman kanssa kun ei voi virtuaalisesti olla yhteydessä, hänellä on vaan "lankapuhelin".  

Rakas Muurlan mamma 18 vuotiaana

Vaihtui vuosikymmen ja vuosi

Enkeli

. 

Kevään lopputyön kohde,  kohta nähdään

Davidin kauppa

Päivitys 12.5. Tuli kyllä Brexit, ei tullut reissua, tuli koronatrajoitukset

2019 viimeinen tehtävä

Saimme Tupulta tehtävän miettiä millaisen kahvilan tai ravintolan haluaisimme suunnitella.
Minä otin taas pohjattomasta koristani olemassa olevan ehkä-projektin.
Ajatus oli, että voisin työstää mahdollista Muurlan kivitalon tulevaa liiketoimintaa, kuivuikin kokoon. Emme saaneet toteuttaa omaa ideaamme. Vaihdoimme ideoita keskenämme arpapelillä.
Paitsi, että minulle ja Heidille tuli oikea asiakas, leipomo-kahvila. 
Piti suunnitella annetun liikeidean mukainen tila sisä - ja alakattoineen , valaistukseen panostaen.  Valaistukseen saimme työkaluja esim.käymällä Helsingissä iGuzzinilla.
Heidin kanssa olemme piirtäneet tilan pohjapiirroksesta asti. Vielä olemme vaiheessa.
Tässä välillä opiskelimme vähän kestävää kehitystä, luovaa ilmaisua sekä elämää sen kaikessa raadollisuudessaan.
ym.


Kävimme tutustumassa paikalliseen tarjontaan, meille tuli alueeksi Muurla, Perniö ja Teijo

kahvila Papu Perniössä

Teijon arkki

                                     

Ruukin krouvi

Muurlan lasi